Laboratoriossa tehdään säännöllisesti vaikeita päätöksiä sen määrittämiseksi, miten kriittiset kokeet ja testaus suoritetaan parhaiten. Ajan myötä pipetinkärjet ovat sopeutuneet laboratorioihin ympäri maailmaa ja tarjoavat työkalut, joiden avulla teknikot ja tiedemiehet voivat tehdä tärkeää tutkimusta. Tämä pätee erityisesti COVID-19:n leviämisen myötä Yhdysvalloissa. Epidemiologit ja virologit työskentelevät kellon ympäri kehittääkseen hoitoa virukseen. Viruksen tutkimiseen käytetään muovista valmistettuja suodatettuja pipetinkärkiä, ja aiemmin kookkaat lasipipetit ovat nyt tyylikkäitä ja automatisoituja. Yhteen COVID-19-testiin käytetään tällä hetkellä yhteensä 10 muovista pipetinkärkeä, ja useimmissa nykyään käytetyissä kärjissä on suodatin, jonka on tarkoitus estää 100 % aerosoleista ja estää ristikontaminaatio näytteenotossa. Mutta kuinka paljon nämä huomattavasti kalliimmat ja ympäristöystävällisemmät kärjet todella hyödyttävät laboratorioita ympäri maata? Pitäisikö laboratorioiden päättää luopua suodattimesta?
Käytössä olevasta kokeesta tai testistä riippuen laboratoriot ja tutkimuskeskukset valitsevat joko suodattamattomien tai suodatettujen pipetinkärkien käytön. Useimmat laboratoriot käyttävät suodatettuja kärkiä, koska ne uskovat, että suodattimet estävät kaikkia aerosoleja kontaminoitumasta näytettä. Suodattimia pidetään yleisesti kustannustehokkaana tapana poistaa kokonaan epäpuhtauksien jäämät näytteestä, mutta valitettavasti näin ei ole. Polyeteenistä valmistetut pipetinkärkien suodattimet eivät estä kontaminaatiota, vaan ainoastaan hidastavat epäpuhtauksien leviämistä.
Äskettäisessä Biotix-artikkelissa todetaan: ”[sana] suodatin on hieman harhaanjohtava nimitys joillekin näistä kärjistä. Vain tietyt huippuluokan kärjet tarjoavat todellisen tiivistysesteen. Useimmat suodattimet vain hidastavat nesteen pääsyä pipetin rungon sisään.” Kärkisuodattimien vaihtoehtoja ja niiden tehokkuutta verrattuna suodattamattomiin kärkiin on tutkittu riippumattomia tutkimuksia. Journal of Applied Microbiology -lehdessä Lontoossa (1999) julkaistussa artikkelissa tutkittiin polyeteenisuodatinkärkien tehokkuutta, kun ne asetettiin pipetin kärjen kartioaukon päähän, verrattuna suodattamattomiin kärkiin. 2620 testistä 20 %:ssa näytteistä pipetin kärjessä havaittiin siirtyvää kontaminaatiota, kun suodatinta ei käytetty, ja 14 % näytteistä ristikontaminoitui, kun käytettiin polyeteenisuodatinkärkeä (PE) (kuva 2). Tutkimuksessa havaittiin myös, että kun radioaktiivista nestettä tai plasmidi-DNA:ta pipetoitiin ilman suodatinta, pipetin rungon kontaminaatio tapahtui 100 pipetoinnin jälkeen. Tämä osoittaa, että vaikka suodatetut kärjet vähentävät ristikontaminaation määrää pipetin kärjestä toiseen, suodattimet eivät estä kontaminaatiota kokonaan.
Julkaisun aika: 24. elokuuta 2020